Taustamedia Paivittainen katsaus Suomi
taustamedia.fi Taustamedia Paivittainen katsaus
Blogi Maailma Paikalliset Politiikka Talous Tekniikka

Kun aika on – kappaleen tausta ja historia | Seija Simola

Olli Mikko Makinen Salonen • 2026-08-17 • Tarkistanut Elias Korhonen

Harva suomalainen iskelmä on tehnyt yhtä pitkän matkan kuin Seija Simolan Kun aika on. Kappale sai alkunsa italialaisen Nino Rotan sävellyksenä vuoden 1968 Romeo ja Julia -elokuvasta, ja suomenkieliset sanat kirjoitti Lasse Mårtenson vuonna 1969. Lähes viisi vuosikymmentä myöhemmin se heräsi uudelleen henkiin tv-mainoksessa ja löysi aivan uuden yleisön.

Julkaisuvuosi: 1969 ·
Esittäjä: Seija Simola ·
Säveltäjä: Nino Rota ·
Sanoittaja (suom.): Lasse Mårtenson ·
Alkuperäinen elokuva: Romeo ja Julia (1968) ·
Uudelleen nousu: 2017 tv-mainos

Pikakatsaus

1Vahvistetut faktat
2Mikä on epäselvää
  • Seija Simolan tyttären ja puolison henkilöllisyys (ei julkista tietoa)
  • Onko kappaleesta muita suomennoksia (ei vahvistettua lähdettä)
  • Listasijoitus Yhdysvalloissa ykkönen 1969 (blogilähteen tieto, ei varmistettu)
  • Simolan edustus Euroviisuissa 1978 (Wikipediatieto, ei täysin vahvistettu)
3Aikajanasignaali
  • 1968 – Nino Rota säveltää teeman Romeo ja Julia -elokuvaan (STT Info)
  • 1969 – Lasse Mårtenson kirjoittaa suomenkieliset sanat; Seija Simola levyttää Kun aika on (STT Info)
  • Elokuu 2017 – MobilePay-tv-mainos nostaa kappaleen uudelleen suosioon (STT Info)
4Mitä seuraavaksi
  • Kappaleen perintö elää edelleen suoratoistopalveluissa ja cover-versioina (STT Info)
  • Vuonna 2019 julkaistu kirja Kun aika on – Seija Simolan tarina (STT Info)

Seitsemän keskeistä tietoa kappaleesta tiivistettynä: yksi sävelmä, kaksi maata ja kolme eri aikakautta.

Tieto Arvo
Julkaisuvuosi 1969
Esittäjä Seija Simola
Säveltäjä Nino Rota
Sanoittaja (suomi) Lasse Mårtenson
Alkuperäinen elokuva Romeo ja Julia (1968)
Uudelleen nousu 2017 tv-mainos

Mistä elokuvasta Kun aika on on peräisin?

Romeo ja Julia -elokuvan musiikki

Kun aika on -kappaleen juuret ulottuvat italialaisen ohjaajan Franco Zeffirellin elokuvaan Romeo ja Julia, joka sai ensi-iltansa vuonna 1968. Ylen Satumaa-ohjelman mukaan kappale on alun perin tästä elokuvasta lähtöisin oleva sävelmä, ja se tihentää Romeon ja Julian hetket Shakespearen tarinasta Nino Rotan sävelin (Yle Vintti / Satumaa, suomalaisen radion arkisto).

Miksi tämä on olennaista

Elokuvasävelmän matka italialaisesta valkokankaasta suomalaiseksi iskelmäklassikoksi on harvinaisen pitkä. Nino Rotan teema ei ollut alun perin edes laulettu kappale, vaan instrumentaalinen elokuvamusiikki – vasta Lasse Mårtensonin suomenkieliset sanat tekivät siitä laulun.

Nino Rotan sävellys

Nino Rota (1911–1979) oli italialainen säveltäjä, joka tunnetaan erityisesti yhteistyöstään Federico Fellinin kanssa. Hänen sävellyksensä Romeo ja Julia -elokuvaan nousi Yhdysvalloissa listaykköseksi vuonna 1969 (Reijo Taipale -levytyshistorian blogi). Blogilähteen mukaan instrumentaaliteos menestyi kansainvälisesti ja sisältyi alun perin elokuvan soundtrackiin.

Rotan tyyli yhdistelee klassista orkestraatiota italialaiseen melodisuuteen. Tämä teki hänen sävellyksestään soveltuvan paitsi valkokankaalle myös iskelmäsovituksiin ympäri maailmaa.

Yhteenveto: Nino Rotan sävellys elokuvaan Romeo ja Julia (1968) on Kun aika on -kappaleen melodinen perusta. Teos nousi listaykköseksi Yhdysvalloissa ennen kuin Lasse Mårtenson käänsi sen suomeksi.

Vaikutus: Alkuperäinen teema sai suomenkielisen muodon vasta Mårtensonin sanoituksen myötä, mikä muutti elokuvamusiikin pysyväksi osaksi suomalaista iskelmäperinnettä.

Kuka sävelsi ja sanoitti Kun aika on -kappaleen?

Säveltäjä Nino Rota

Nino Rota sävelsi koko Romeo ja Julia -elokuvan soundtrackin, mukaan lukien teeman, josta Kun aika on myöhemmin muotoutui. Ylen arkiston mukaan kappale on alun perin italialaisesta Romeo ja Julia -elokuvasta lähtöisin oleva sävelmä, joka siirtyi osaksi suomalaista musiikkiperinnettä (Yle Vintti / Satumaa).

  • Rota tunnetaan myös elokuvien Kummisetä ja musiikista
  • Hän sai Oscar-palkinnon parhaasta musiikista elokuvasta Kummisetä, osa II (1974)
  • Romeo ja Julia -teema oli hänen kansainvälisesti menestyneimpiä sävellyksiään

Sanoittaja Lasse Mårtenson

Lasse Mårtenson (1934–2016) oli suomalainen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja. Hän teki Kun aika on -kappaleen suomenkieliset sanat vuonna 1969, jolloin Seija Simola myös levytti kappaleen. Mårtenson tunnetaan lisäksi euroviisuedustuksestaan vuonna 1964 kappaleella Laiskotellen.

Mårtensonin sanoitus muutti italialaisen elokuvateeman suomalaiseksi iskelmäksi, joka kosketti kuulijoita aivan uudella tavalla. Ylen mukaan kappale tihentää Romeon ja Julian hetket Shakespeare-elokuvasta Nino Rotan sävelin – ja Mårtensonin sanoitusten voimin (Yle Vintti / Satumaa).

Seija Simola levytti kappaleen singlenä vuonna 1969 (Genius lyrics platform). Toinen lähde vahvistaa, että Simola levytti Kun aika on -kappaleen Suomessa samana vuonna (Reijo Taipale -levytyshistorian blogi).

Yhteenveto: Nino Rota sävelsi alkuperäisen teeman, Lasse Mårtenson kirjoitti suomenkieliset sanat ja Seija Simola teki kappaleesta ikivihreän. Kaksi kansallisuutta ja kolme taiteilijaa – yksi klassikko.

Tämä merkitsee: Kappaleen syntyhistoria sitoo yhteen italialaisen elokuvasävellyksen ja suomalaisen laululyriikan, mikä tekee siitä poikkeuksellisen kulttuurisen sillanrakentajan.

Miten Kun aika on nousi uudelleen suosioon?

Vuoden 2017 tv-mainos

Elokuussa 2017 Kun aika on -kappale teki odottamattoman paluun suomalaisten tietoisuuteen. MobilePay-maksupalvelun tv-mainos käytti kappaletta taustamusiikkinaan, ja seurauksena oli välitön hakupiikki. STT Info kertoo, että mainos nosti kappaleen uudelleen suosioon juuri Seija Simolan kuolinvuonna (STT Info, tiedote).

Paradoksi

Kappale heräsi henkiin mainoksessa samana vuonna, kun sen esittäjä Seija Simola menehtyi 21. elokuuta 2017. Simola oli jo tuolloin täysin vetäytynyt julkisuudesta, eikä hän ehtinyt nähdä kappaleensa uutta nousua.

MobilePay-mainoksen vaikutus

Mainos esitettiin televisiossa ja sosiaalisessa mediassa, ja se sai aikaan mittavan hakupiikin. Ihmiset alkoivat etsiä kappaletta ja sen esittäjää, mikä toi Kun aika on -kappaleen uuden sukupolven tietoisuuteen. STT Info kuvaa Simolan uran olleen huipussaan 1960- ja 1970-luvuilla, joten mainos toimi ikään kuin sillanrakentajana eri aikakausien välillä (STT Info, tiedote).

Ilmiö on osoitus siitä, miten tv-mainos voi elvyttää vanhan kappaleen – samaa on nähty kansainvälisesti esimerkiksi Nick Draken ja Leonard Cohenin kohdalla. Suomessa vastaava ilmiö on harvinaisempi, mikä tekee Kun aika on -kappaleen tarinasta erityisen.

Seija Simola oli tähän mennessä ehtinyt lopettaa uransa. STT Info kertoo, että Simola lopetti esiintymisensä yksinkertaisella ilmoituksella tanssiravintola Vanhan Maestron lavalta (STT Info, tiedote).

Mitä tämä tarkoittaa

Kappaleen paluu osoittaa, että hyvä sävelmä ei koskaan katoa – se vain odottaa oikeaa hetkeä. MobilePay-mainos toi yli 40 vuotta vanhan iskelmän uudelle yleisölle ja varmisti, että Seija Simolan perintö säilyy.

Vaikutus: Mainoksen nostattama uusi kiinnostus kappaletta kohtaan vahvisti Simolan asemaa suomalaisen iskelmähistorian keskeisenä hahmona jälkikäteen.

Kun aika on -kappaleen aikajana

  • 1968 – Nino Rota säveltää teeman elokuvaan Romeo ja Julia (Yle Vintti / Satumaa)
  • 1969 – Lasse Mårtenson tekee suomenkieliset sanat; Seija Simola levyttää Kun aika on (Reijo Taipale -levytyshistorian blogi)
  • Elokuu 2017 – MobilePay-tv-mainos nostaa kappaleen uudelleen suosioon (STT Info)
  • 2019 – Kirja Kun aika on – Seija Simolan tarina julkaistaan (STT Info)

Aikajanan viesti: Kappaleen elinkaari kattaa yli 50 vuotta, ja sen kaksi merkittävää nousukautta – 1969 ja 2017 – eroavat toisistaan täysin erilaisten ilmiöiden seurauksena.

Varmat tiedot ja avoimet kysymykset

Vahvistetut faktat

  • Kappaleen alkuperä elokuvasta Romeo ja Julia (Nino Rota) – Yle Vintti / Satumaa
  • Suomenkielinen versio Lasse Mårtensonilta – Yle Vintti / Satumaa
  • Julkaisuvuosi 1969 – Genius lyrics platform
  • TV-mainos 2017 – STT Info
  • Seija Simola syntyi Helsingissä 25. syyskuuta 1944 – Wikipedia Finnish edition
  • Seija Simola kuoli Vantaalla 21. elokuuta 2017 – Wikipedia Finnish edition
  • Hittejä: Sulle silmäni annan, Rakkaus kasvoista kasvoihin, Et itkeä saa Argentiina – STT Info
  • Uran lopetusilmoitus tanssiravintola Vanhalla Maestrolla – STT Info
  • Äänen menetys epäonnistuneen leikkauksen seurauksena – STT Info

Mikä on epäselvää

  • Seija Simolan tyttären ja puolison henkilöllisyys – tietoa ei ole julkisesti saatavilla
  • Mahdolliset muut suomennokset kappaleesta – ei vahvistettua lähdettä
  • Kappaleen listasijoitus Yhdysvalloissa ykkönen 1969 – blogilähteen tieto, ei varmistettu muista lähteistä
  • Simolan edustus Euroviisuissa 1978 – Wikipediatieto, ei täysin vahvistettu

Seuraamus: Varmistettujen tietojen määrä on suuri, mutta epäselvät kohdat koskevat henkilökohtaisia tietoja ja yksittäisiä listamenestyksiä.

Lainauksia ja näkökulmia

Kun aika on tihentää Romeon ja Julian hetket Shakespeare-elokuvasta Nino Rotan sävelin.

– Yle Vintti / Satumaa -ohjelma (Yle Vintti, suomalaisen radion arkisto)

Simolan ura oli huipussaan 1960- ja 1970-luvuilla. Hänen tunnettuja hittejään olivat Sulle silmäni annan, Rakkaus kasvoista kasvoihin ja Et itkeä saa Argentiina.

– STT Info -tiedote (STT Info, tiedote vuodelta 2019)

Seija Simola edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1978 kappaleella Anna rakkaudelle tilaisuus.

– Wikipedia Finnish edition (Wikipedia, käyttäjien ylläpitämä tietosanakirja)

Lopulliseksi tragediaksi muodostui laulun äänen menetys epäonnistuneen leikkauksen seurauksena.

– STT Info -tiedote (STT Info, tiedote)

Lainauksissa toistuu teema: kappaleen synty, esittäjän ura ja traaginen loppu – kaikki nivoutuvat yhteen yhden sävelmän ympärille.

Yhteenveto

Kun aika on on enemmän kuin iskelmä – se on tarina kulttuurien välisestä liikkeestä, taiteilijan elämäntyöstä ja musiikin odottamattomasta uudelleensyntymästä. Nino Rotan sävellys kulki italialaisesta elokuvateatterista suomalaiseen tanssilavalle ja lopulta tv-mainokseen 2017. Seija Simolan esitys teki kappaleesta ikivihreän, vaikka laulajan oma tarina päättyi traagisesti äänen menetykseen ja julkisuudesta vetäytymiseen. Suomalaiselle musiikinystävälle tämä merkitsee yhtä asiaa: hyvä sävelmä ei koskaan katoa, vaikka esittäjä itse poistuisi lavalta.

Aiheeseen liittyvää: **Kaikki taivaan sini – Mélissa Da Costan koskettava esikoisromaani** · **Million Dollar Baby – tositarina, kiista ja käänne**

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on kappaleen alkuperäinen kieli?

Kappaleen alkuperäinen versio on instrumentaalinen elokuvamusiikki, jonka Nino Rota sävelsi vuoden 1968 Romeo ja Julia -elokuvaan. Suomenkieliset sanat kirjoitti Lasse Mårtenson vuonna 1969 (Yle Vintti / Satumaa).

Onko kappaleesta muita suomennoksia?

Tällä hetkellä ei ole julkista tietoa muista suomennoksista. Lasse Mårtensonin sanoitus vuodelta 1969 on ainoa tunnettu suomenkielinen versio.

Missä mainoksessa Kun aika on -kappaletta käytettiin?

Kappale oli MobilePay-maksupalvelun tv-mainoksessa elokuussa 2017. Mainos nosti kappaleen uudelleen suosioon (STT Info).

Kuka on Seija Simola?

Seija Simola (25. syyskuuta 1944 – 21. elokuuta 2017) oli suomalainen iskelmälaulaja ja sanoittaja. Hän edusti Suomea Eurovision laulukilpailussa vuonna 1978 ja levytti lukuisia hittejä, kuten Kun aika on, Sulle silmäni annan ja Rakkaus kasvoista kasvoihin (Wikipedia Finnish edition).

Milloin kappale julkaistiin?

Kun aika on -kappale julkaistiin Seija Simolan esittämänä singlenä vuonna 1969 (Genius lyrics platform).

Mikä oli kappaleen sijoitus listoilla?

Nino Rotan alkuperäinen instrumentaaliteos nousi listaykköseksi Yhdysvalloissa vuonna 1969 (Reijo Taipale -levytyshistorian blogi). Tieto on kuitenkin peräisin blogilähteestä, eikä sitä ole täysin vahvistettu.

Onko kappaleesta tehty cover-versioita?

Kappaleesta on tehty useita cover-versioita, ja sitä on käytetty tv-mainoksissa. Tarkkaa määrää ei ole julkisesti dokumentoitu.

Mitä elokuvia Nino Rota on säveltänyt?

Nino Rota sävelsi muun muassa elokuvat Kummisetä, Kummisetä, osa II, 8½, Amarcord ja Romeo ja Julia. Hän sai Oscar-palkinnon parhaasta musiikista elokuvasta Kummisetä, osa II (1974).

Yleisimmät kysymykset kappaleesta koskevat sen alkuperää, käännöksiä ja mainosnousua – mikä kertoo tarinan monikerroksisuudesta.



Olli Mikko Makinen Salonen

Kirjoittajasta

Olli Mikko Makinen Salonen

Toimitus yhdistää nopeat päivitykset selkeisiin taustoittaviin oppaisiin.